Kiiski on ...

kala siinä kuin haukikin!

Lähteet:

Kiiski (Gymnocephalus cernuus, eng. Ruffe) on pieni, pohjalla viihtyvä kala. Kiiski lukeutuu samaan ahvenkalojen heimoon (Percidae) kotoisten ahvenen ja kuhan kanssa. Kiiski on parvikala, jota esiintyy Suomen järvissä ja rannikon murtovesissä. Sen esiintymisen pohjoisraja kulkee Maanselän vedenjakajalla. Kuva.

Täysikasvuinen kiiski on kooltaan 10 (?) ja 300 gramman välillä, ja pituudeltaan 8-15 cm. Suomen suurin kiiski tarttui kalastajan haaviin Nurmossa vuonna 1985. Se painoi 305 grammaa. Kiisken selkäevät ovat kasvaneet yhteen, mutta erottuvat selvästi toisistaan. Väriltään kala on selän ja kylkien puolelta vihreä tai hieman ruskea, vatsa on vaaleanharmaa. Kiisken pää on litistynyt. Pään alapuolella on liman täyttämiä kuoppia. Silmät ovat suuret ja sijaitsevat pään selkäpuolella lähellä toisiaan.

Kiiski suosii kirkkaita vesiä, joissa on savi- kivikko- tai hiekkapohja. Kiiski oleskelee päivisin melkein liikkumatta pohjassa jonkin suojassa. Liikkuu öisin pohjassa, mutta käy päivälläkin koukkuun. Kiisket nousevat kudulle huhti- toukokuussa jäiden lähdön jälkeen. Kutualueet sijaitsevat suhteellisen matalassa. (Se kutee huhti-toukokuussa heti jäiden lähdettyä 3-6 metrin syvyydessä?)

Kiisken piikeistä huolimatta petokalat saalistavat sitä. Kiiski soveltuu hyvin syöttikalaksi mateen pyynnissä. Kiiski syö pääasiassa surviaissääsken toukkia, mutta myös vesikirput, hankajalkaiset ja kalan mäti kelpaavat. Täysikasvuiset kiisket syövät myös kalanpoikasia.

Venäläisten (ja suomalaistenkin) mielestä kiiskiliemi on kalakeittojen aatelia (kts. osio Kiiskiliemi - herrojen herkku). Kiisken käyttö ruokakalana on vaikean saatavuuden takia vähäistä. Lientä voidaan käyttää kastikepohjana myös muissa kalaruoissa. Mädin makua pidetään hyvänä.

Muuta

Kansansadussa kiiski on järven pieni kuningas, kenties kruunua muistuttavan selkäevänsä takia.

Kiiskiä on joissain lähteissä myös kuvattu kalaksi, joka ärhäkkästi puolustaa reviiriään, mutta kekseliäskin se on. Sadun mukaan kiiski pienuudestaan huolimatta voitti lohen kilpauinnissa. Kun lohi kääntyi katsomaan mihin kiiski jäi, sinkautti lohen pyrstöön tarttunut kiiski itsensä lohen ohi voittajaksi.

Sanonta "vastarannan kiiski" tarkoittaa henkilöä, joka innokkaasti vastustaa toisten ihmisten ehdotuksia ja mielipiteitä.

Jos on päässyt unohtumaan, miltä oikea kiiski näyttää, tässä pari valokuvaa: ”Kolme kiiskiä” (vasemmalta Leo, Otto ja ”räkä”, heinäkuu 2002, Petäjävesi, Kintaus, Pieni Koisjärvi, Sopukan laituri), sekä ”Kiiski haukkoo henkeä” (sama aika ja paikka).