Seuran perustaminen
Sukuseura on perustettu Loimaalla, Loimaan Osuuskassan kokoushuoneessa 23.7.1966. Sykäyksen perustavan kokouksen koollekutsumiseen antoivat 10-vuotishistoriikin mukaan Reino Kiiski ja siskonsa Vappu Kiiski Helsingistä. Reino oli vieraillessaan Vapun luona sunnuntaina Vapun päivänä 1966 sanonut usein ”ajatelleensa ja ihmetelleensä sitä, miksi Kiiskit eivät ole järjestäytyneet perustamalla yhteistä sukuseuraa tai yhdistystä”.
Vappu oli sitten 3.5. lähettänyt kirjeen Kiiskin ”Pekolle” (ilmeisestikin Kiiskin Pekalle) Suonenjoelle ”…koska olet suvun piirissä ikäpolven ja koko suvun vanhimpia, tunnetuimpia ja sanavalmiimpia … ja tietävästi innostunut kotiseutu- ja sukutukimustyöstä.”
Pekka olikin tarttunut toimeen, ja oltuaan yhteydessä Virroilla asuneeseen Heikki Kiiskiin, olivat yhdessä ”panneet tuulemaan”, ja päättäneet kutsua sukuseuran perustavan kokouksen koolle lauantaiksi, 23.7.1966 Loimaalle, Loimaan Osuuskassan kokoushuoneeseen klo 15.
Perustavan kokouksen osallistujat
Seuran 10-vuotishistoriikissa todetaan, että "...kokouksessa oli mukana pöytäkirjan mukaan 27 suvun jäsentä." Jäljempänä historiikissa todetaan, että "...perustavina jäseninä kirjoittivat nimensä seuran jäsenluetteloon seuraavat suvun jäsenet:" (19 henkilöä). Tästä listasta ilmeisen vahingossa puuttuu Aili Sarre, joka on kyllä mainittu pöytäkirjassa.
Näin ollen perustavina jäseninä kirjoitti nimensä seuran jäsenluetteloon itse asiassa 20 henkilöä. Tästä voidaan tehdä myös se johtopäätös, että kaikki läsnäolijat eivät nimeänsä kirjoittaneet perustavaan jäsenluetteloon. Syy ei tätä kirjoitettaessa ole tiedossa. Ilmeisesti paikalla oli myös henkilöitä, jotka eivät tunteneet kuuluvansa enemmistön edustamaan Kiiski-sukuun.
Kokouksen avasi samainen Pekka Kiiski, ja hänen ehdotuksestaan kokouksen puheenjohtajaksi valittiin mainittu Heikki Kiiski Virroilta, joka sittemmin valittiin seuran ensimmäiseksi puheenjohtajksi. Kokouksen sihteerinä toimi Valtteri Kiiski Lapinjärveltä, joka sittemmin mös toimi ensimmäisen sukuneuvoston sihteerinä.
Suvun jäseniä ovat ennen Lauri Kyytistä tutkineet mm. Pekka Kiiski, Vallteri Kiiski, Kaija Räsänen ja Paavo Kiiski. Joitain listoja sukulaisista oli laadittu jo ennen perustavaa kokousta, mutta mitään kattavaa sukututkimusta ei tuolloin ollut olemassa.
Perustajajäseniin kuuluva Elli Lagercrantz on kertonut (toim. huom.), että perustavaan kokoukseen oli enemmän ja vähemmän järjestelmällisesti "haalittu" ympäri Suomen kaikki mahdolliset Kiiskit, joita kokoon saatiin. Paikalla olikin myös mm. rovasti Juho Kiiski, joka omienkaan tietojensa mukaan ei kuulunut kokousväen enemmistön edustamaan "Kurkijoen Kiiskien" sukuun.
Toisaalta, eipä tienneet paikalla olevat Kurkijoen Kiiskitkään kovin tarkkaan, kuinka olivat toisilleen sukua. Sukulaisuustieto oli kulkenut lähinnä suullisena perimätietona. Vielä seuran 20-vuotisjuhlissakin v. 1986 Aili Isomäki viittaa seuran 20-vuotishistoriaa esitellessään tähän "ongelmaan". Sukulaisuussuhteet alkoivatkin selvitä laajemmin vasta, kun seura Lauri Kyytisen pitkän tutkimustyön tuloksena julkaisi Kurkijoen Kiiskien sukukirjan vuonna 2002.
Liekö johtunut hienotunteisuudesta ja toisaalta kovasta innosta, että seura kuitenkin perustettiin Loimaalla siten, ja kaikki paikallaolijat hyväksyttiin seuran jäseneksi. Näin ollen seura perustettiin tarkkaanottaen sukunimiseurana. Vielä v. 2003, kun seuran sääntöjä uudistettiin, säännöissä puhuttiin Kiiski-suvusta määrittelemättä tätä sukua millään tavoin. Vasta seuraavissa, 17.12.2008 rekisteröidyissä säännöissä suku on määritelty tarkemmin ns. Kurkijoen Kiiskien suvuksi, joka polveutuu noin 1650-1665 syntyneestä Matts Kiiskistä, ja että seuran tarkoitus ja toiminta liittyy tähän sukuun.
Vielä on syytä mainita, että suvun vanhimpien mukaan Kurkijoellakin asui heidänkin aikanaan Kiiski-nimisiä, joista "tiedettiin", että ovat eri sukua. Nykyisen (v. 2010) käsityksen mukaan kaikki Kiiskit eivät ole sukua keskenään, tai tarkemmin ottaen, eivät ainakaan kovin läheistä sukua.
Pöytäkirjat
Perustavan kokouksen pöytäkirjan löydät tästä. Samana päivänä kokoontuneen väliaikaisen 1. sukuneuvoston pöytäkirjan löydät tästä.
Ensimmäinen sukukokous
Seuran ensimmäinen varsinainen sukukokous pidettiin 29.7.1967 Loimaalla, jolloin läsnä oli 35 sukuseuran jäsentä.
Lisätiedot, kts. Seuran esittely, 10-vuotishistoriikki ja 20-vuotishistoriikki.
Sukutunnuksen synty
(Kiiski-logo)
Sukuneuvosto oli keskustellut tunnuksen suunnittelusta suvun jäsenen, Niilo Kostermaan kanssa jo ennen v. 1967 sukukokousta. Joitakin luonnoksiakin oli jo olemassa. Seuran 10-vuotishistoriikin mukaan asiaa käsiteltiin myös v. 1968 sukukokouksessa: ”…Keskusteltiin sukuseuran tunnuskuviosta… Mainoshoitaja Niilo Kostermaalta oli tilattu ehdotelmia. Näitä katseltiin ja äänestettiin. Eniten kannatusta sai ehdotus 4. Tämän ohessa oli esillä Pekka Kiiskin jo valmis ex-libris-kiiski. Jätettiin sukuneuvoston tehtäväksi näistä kahdesta taiteilija Kostermaan avustuksella huolehtia sukutunnus käytettäväksi.”
Sukutunnuksesta puhuttiin myös 1969 sukukokouksessa. Pöytäkirjan mukaan vireillä ollut sukutunnushanke oli saatu päätökseen. ”Sen on piirtänyt Niilo Kostermaa käyttäen pohjana Pekka Kiiskin Ex-libris merkkiä, jonka on piirtänyt alun perin Aarno Karimo ja sukuseura hyväksyi pienin muutoksin seuran käyttöön.”
Alkuperäisen sukutunnuksen ja siitä myöhemmin tietotekniikalla hieman muokatun mustavalkoisen ja verkkosivuillakin esiintyvän värillisen version löydät Oheismateriaalia/Sukutunnus-osiosta.
Kiiski-marssi
Opettaja, sittemmin musiikkineuvos, ym., Paavo Kiiski Lahdesta oli säveltänyt seuralle Kiiski-marssin. Se kuultiin ja esitettiin säveltäjän oman esitysenä ensi kerran vuoden 1968 sukukokouksessa. Marssiin ei ole sanoja, joten se ei sovellu laulettavaksi.
10-vuotishistoriikki
Seuran alkutaipaleesta on koonnut 10-vuotishistoriikin Vappu Kiiski Helsingistä. Historiikissa on 6 sivua (6 konekirjoitusliuskaa), ja se on valmistunut 3.6.1976.
Sukulaulu
Kiiskien ”sukulauluksi” on jo vakiintunut musiikkineuvos Paavo Kiiskin vuonna 1986 säveltämä Laulaen kulje. Paavo sävelsi laulun Elsa Ikosen (Kiiski-Ikosen) talvella 1985-86 laatimiin tunteikkaisiin sanoihin.
Seuran 20-vuotisjuhliin Savonlinnaan kesällä 1986 haluttiin arvokasta ohjelmaa. Pöytäkirjanote Helsingin evank. kansankorkeakoululla 16.11.1985 pidetystä sukuneuvoston kokouksesta, jota johti seuran puh.joht. Anneli Kiiski:
8 § Juhlakokouksen ohjelma
1) Kiiski-marssi Keskusteltiin Paavo Kiiskin säveltämästä Kiiski-marssista. Sitä ei tiettävästi ole sävelletty laulettavaksi, tai siis siinä ei ole sanoja. Paavo Kiiski on kuitenkin luvannut tehdä Kiiskin suvulle sopivaan runoon uuden sävellyksen. Runoa päätettiin kysyä Elsa Ikoselta ( Martti Suontausta kysyy ).
Kurkijokelaisessa N:o 34 – 1986 – 3, perjantai elokuun 22. pnä, oli iso juttu otsikolla ”Kiiskin sukuseura juhli 20-vuotista taivaltaan Savonlinnassa”. Seuraavassa ote tästä lehtiartikkelista:
”Heti tulokahvin jälkeen kiirehdimme lauantaina iltapäivällä osallistumaan varsinaiseen juhlakokoukseen. Juhla oli hyvin musiikkipainotteinen. Yhteislauluna lauloimme tietenkin Karjalaisten laulun ja Karjalan kunnailla. Elsa Ikosen sanoittama ja Paavo Kiiskin säveltämä sukumme laulu ”Laulaen kulje” kantaesitys oli myös ohjelmassa. Paavo johti laulua ja kaikkien iloksi myös Ikosen Elsa oli mukana juhlassa.
- Oli melkoinen haaste tehdä sävellys, kun sanat olivat niin hyvät. Hyvät sanat vaativat tietysti arvoisensa sävelen. Yhteislaulun pitäisi olla melodialtaan yksinkertainen ja hyvin korvaan käyvä. Yhteislaulu ei saisi olla melodialtaan kovin laaja-alainen, että kaikki pystyvät sen laulamaan. Kuten sanoin, teksti ainakin on hyvä. Jatkossa nähdään, jääkö myös sävel elämään, Paavo sanoi vaatimattomasti.”
(No, jäihän se sävel elämään, ja sanat ovat todella hyvät! Toim. huom.)
Paavo Kiiskin johdolla esiintyi myös Kiiskin sukukuoro, joka aloitti toimintansa sukujuhlassa.
20-vuotishistoriikki
Seuran 20-vuotishistoriikin on laatinut Aili Isomäki. Hän esitti sen itse 20-vuotisjuhlissa Savonlinnassa. Historiikin on videolta poiminut ja kirjoittanut tekstiksi Aatos Kiiski. Teksti on talletettu seuran arkistossa säilytettävään juhlista tehtyyn hienoon albumiin.
Seuran puheenjohtajat ja vuosikokousten kokoontumispaikat
Seuran puheenjohtajat ja vuosikokousten kokoontumispaikat 1966-2008 löydät tästä.
Seuran kymmenvuotiskokoontumiset:
- 10 vuotta: Helsinki, Karjatalo, Laatokkasali
- 20 vuotta: Savonlinna, Tanhuvaaran urheiluopisto
- 30 vuotta: Kuusankoski, hotelli Sommelo
- 40 vuotta: Riihimäki, Kartanoravintola Lehmushovi